Vokal Total 2015 – Kansainvälinen A Cappella laulukilpailu Itävallan Grazissa!

Blogipäivitys: Johanna Kyykoski

”Let there be Music!”

Nämä sanat on painettu Itävallan A cappella laulukilpailun ohjelmalehtiseen, jota nyt selailen ja pitelen käsissäni. Ohjelmalehtinen on luokseen houkuttelevan värikäs, ja en malta olla hypistelemättä sitä. Lehtinen pitää sisällään niin monia mieleenpainuvia ja unohtumattomia hetkiä ja tarinoita viime viikolta, että minun on pakko palata niihin tunnelmiin vielä hetkeksi. Tässä teille muutamia niistä hetkistä luettavaksi.

Tuuletar porukka aloitti yhteisen kilpailuviikkonsa kerrankin samasta paikasta, sillä olimme kaikki kokoontuneet yöksi Sinin äidin kotiin. Maanantaiaamuna 20.7. lähdimme yhteiseen reissuun Itävallan Graziin, jossa järjestettiin jo 15 kertaa kansainvälinen A cappella laulukilpailu. Kilpailu pidettiin tänä vuonna 20-24.7, ja kunakin päivänä oli luvassa eri kategorioiden kilpailuja. Tuuletar kilpaili POP-kategoriassa, jossa oli tänä vuonna mukana 16 lauluyhtyettä eri puolilta maailmaa. Muut kategoriat olivat Jazz, Komedia, Klassinen ja Beatbox.

Kun Tuuletar on matkalla jonnekkin niin aina sattuu ja tapahtuu, niin myös tälläkin kertaa. Yksi kommellus oli muun muassa se, että Venlan matkalaukku jäi jostain syystä Helsinki-Vantaan lentokentälle, eikä sitä kuulunut muutamaan päivään Graziin. Matkalaukussa oli mm. Venlan beatboxmikrofoni kilpailua varten, ja soundchekin teko oli heti maanantaina välittömästi saavuttuamme Graziin. No, eipä auttanut muu kuin lainata talon mikrofonia ja beatboxata itse kilpailussa siihen. Venla hoiti homman rennolla otteella ja ammattitaidolla, ja taisi lopulta kuitenkin tykätä lainamikrofoninsa tuntumasta ja soundista.

Ensimmäisenä päivänä osallistuimme soundcheckin lisäksi myös avajaisiin, jotka pidettiin Grazin keskustassa pienellä torialueella. Lauloimme avajaisissa muutaman kappaleen ja nautimme pakahduttavan kuumasta hellesäästä. Vettä, kokista ja Aperol Sprizer -drinkkejä virtasi! Venla antoi myös Tuulettarien puolesta haastattelun Itävallan televisioon. Olimme niin väsyneitä matkanteosta sekä tapahtumarikkaasta päivästä, että illalla saavuttuamme hotellille jokainen meistä nukahti melkein välittömästi.

Seuraavana päivänä meillä oli aikaa ottaa rennosti ja tutustua kaupunkiin. Itävalta hurmasi meidät välittömästi jo heti ensimmäisenä päivänä, niin kuin myös kaunis Grazin kaupunki. Kaikkialla oli kauniita rakennuksia, maisemia ja ystävällisiä ihmisiä. Aamupäivällä kiipesimme Schlossberg kukkulalle, joka kohosi ylväänä korkeuksiin keskustan tuntumassa. Ylhäältä näki koko upean Grazin kaupungin. Paikka, jossa kilpailumme pidettiin, sijaitsi kyseisen kukkulan sisässä, ”Dom im Berg” salissa.

Lounaan jälkeen kävimme kuuntelemassa hetken Jazz -yhtyeiden kilpailua Dom im Bergissä. Tai oikeastaan, Sini ja Venla jäivät kuuntelemaan kilpailua, sillä Johanna ja Piia lähtivät käymään sairaalassa näyttämässä Piian polvea, joka oli saanut kolhun eräästä parkkipaikalta peruuttavasta autosta aikaisemmin päivällä.. Niinpä niin, kaikkea voi siis näköjään tapahtua! Onneksi polvessa ei ollut mitään suurempaa vikaa ja onnettomuudesta selvittiin säikähdyksellä – niin kuski kuin mekin!

Kaikkia taisi jo jännittää tuleva kisapäivä, joten menimme aikaisin nukkumaan ja rentoutumaan hotellille. Viimeisenä illalla askartelimme yhdessä vielä jokaiselle Tuuletar-korut kisapäivää varten lasten korutarvike-setistä. Jokaiselle tehtiin yksi rannekoru ranteeseen, erilaisilla timanteilla höystettynä. ”Valmisutuvatkohan muutkin ryhmät näin kilpailuun?”, pohdimme huvittuneena.

Kisapäivän aamuna kävimme availemassa ääniämme ja verryttelemässä kehojamme hotellin vieressä sijaitsevalla parkkipaikalla. Ilma oli jälleen todella helteinen. Meidän kilpailuvuoro oli jälleen kerran ensimmäisten joukossa, kuten Leipzigin kilpailussakin, joten itse kisavedon jälkeen meillä jäi aikaa rentoutua ja katsella hetki muiden yhtyeiden esityksiä.

Dom im Berg -sali oli todella upea; aivan erilainen kuin millaisessa kukaan meistä oli koskaan esiintynyt. Salin seinät olivat dempattua kallioseinämän näköistä tekstiiliä ja olimme ikään kuin suuressa luolassa; olimmehan siis kallion sisässä! Helteinen ilma teki sen, että sali oli melko kostea ja kuuma, mutta toisaalta se lämmitti hyvin kroppaa ja tunnelmaakin. Kilpailulavalla soundit ja ääni olivat kohdillaan ja meillä kaikilla oli varma ja luonteva olo olla lavalla. Tunnelma salissa oli sopivan rento, mutta kuitenkin käsin kosketeltavan maaginen ja jännittynyt. Oma kilpailuohjelmamme (20 min) meni hyvin, ja jokainen meistä tuntui nauttivan täysillä ainutlaatuisesta hetkestä upean yleisön edessä. Saimme suuret suosionosoitukset, ja niin kilpailuveto oli upeasti ohi. Hauskaa oli se, että kaikilla kilpailijoilla oli yhteinen backstage, joten saatoimme hengailla kilpailuvedon jälkeen siellä ja tehdä tuttavuutta muiden kilpailijoiden kanssa.

Kilpailupäivä kesti myöhään iltaan, olihan meitä 16 ryhmää mukana POP-kategoriassa. Kisapäivän iltana Dom im Berg -salissa julkistettiin POP-kategorian diplomien saajat sekä kolme arvostetun Ward Swingle Award – palkinnon saajaa. Sitä ennen, me, Tuulettaren tytöt, saimme kuitenkin upean tilaisuuden esittää koko kilpailuohjelmamme vielä kerran täydelle salille, sillä yleisö oli valinnut meidät aamupäivän kisailijoiden (8 ryhmää) yleisönsuosikiksi. Kun nimemme julkaistiin salissa, kiljuimme riemusta ja otimme lavan haltuun energisellä neljän ladyn suomalaisella voimalla sekä sydämiin asti kurottavalla herkkyydellä. Tunnelma ei olisi voinut olla upeampi. Kylmät väreet taisivat mennä jokaisella laulajalla koko esityksen ajan.

Eikä tuossa vielä kaikki! Palkintojenjako seremoniassa Tuuletar sai kultaisen diplomin, ja tämän jälkeen jännityksen saattelemana – tittidii – VOITIMME HOPEAA!! Meidät palkittiin näin ollen Ward Swingle Silver Award -palkinnolla, mikä on toiseksi korkein palkinto mitä koko kilpailussa jaettiin. Hiihii! ☺ Olimme kakkossijasta todella otettuja, iloisia, onnellisia, yllättyneitä, kiitollisia ja ylpeitä! Loppuillan juhlimme ja nautimme kovan työn tuomasta menestyksestä ja onnen tunteesta. Kiitos VOKAL TOTAL!

Torstaina meillä oli ”Out of Graz” –konsertti-ilta Auerbachissa. Lähdimme bussilla noin tunnin päähän Grazista ja saavuimme viehättävään pikkukylään keskelle peltoja ja pikkuteitä. Mukaan lähtivät lauluyhtyeet HörBänd ja korealainen Zenith, joka voitti pop-kategorian. Kukin meistä esitti noin puolen tunnin setit. Paikallisten kyläjuhla-tyyppinen kesäilta oli todella onnistunut ja tunnelma jälleen kerran lämmin, huomioiva ja vastaanottavainen. Saimme jaella nimmareita ja poseerata selfieissä- todellista staran elämää siis. Ilta päättyi upeisiin bileisiin Dom im Berg -salissa yhdessä muiden kilpailuyhtyeiden jäsenten ja tuomareiden kanssa.

Perjantaina hieroimme unihiekat silmistä ja suuntasimme workshoppiin, jonka kilpailun tuomarit pitivät. Meidän workshopin ohjaajana oli italialainen Andrea Figallo, jolta saimme todella hyviä neuvoja ja vinkkejä kappaleisiimme. Tämän jälkeen meillä oli vielä vuorossa soundcheck illan voittajien konserttia varten ja pientä vapaata hengailua kaupungilla.

Illan ”Winners Concert” pidettiin jälleen kerran Dom Im Bergissä, ja meillä oli kunnia esiintyä siellä, 20 minuuttia. Esiinnyimme toisina, heti saksalaisen HörBändin jälkeen. Sali oli täpötäysi, ylätasanteet mukaan lukien. Tunnelma oli upea, ja vaikka väsymys jo hieman painoikin, niin päätimme, että annamme kaikkemme ja nautimme joka hetkestä. Aloitimme ensimmäisen kappaleemme ”Loimun” yleisön seasta kulkien kohti lavaa. Tämän persoonallisen sisääntulon myötä saimme yleisön houkuteltua mukaamme suomalaiseen, Tuulettarien mystiseen maailmaan. Kisaviikon aikana tuli iloksemme todistettua se, että vaikka esitämmekin suomenkielellä kappaleemme, niin se ei haittaa yhtään. Vaikka yleisö ei ymmärrä sanoja, he aistivat kuitenkin musiikin voiman sekä tunteet joita luomme esiintymisellämme sekä laulamisellamme. Se on aivan mahtavaa!

Lauantaina oli aika jättää hyvästit Grazille, Vokal Totalille sekä upealle kisaviikolle. Otimme junan Wieniin ja sieltä matkustimme lentokoneella Suomeen. Tietenkään matkalaukkumme eivät tulleet Helsinki-Vantaalle, vaan jäivät jonnekkin Müncheniin, mutta se olisikin sitten taas jo pidempi tarina kerrottavaksi..

Jo Leipzigin kilpailu ja reissu oli meille todella ikimuistoinen ja mieleenpainuva kokemus, mutta tämä Grazin reissu oli kaikkea sitä, ja vielä jotain enemmän. Grazin kilpailureissu oli kaikin tavoin antoisa ja unohtumaton seikkailu yhdessä hyvien ystävien kesken, joten uskon, että jokainen meistä tulee muistamaan reissun lopun ikäänsä! Tästä Tuuletar jatkaa onnellisena, hieman hämillään saamastaan huomiosta, sekä intoa täynnä ja uusia kontakteja rikkaampana syksyyn 2015.

Let there be Music!

Kiitollinen Johanna sekä muut Tuulettaret